1. Luonnontieteiden kehitys: Newton, Einstein, Heisenberg, Bohr etc. Havaitsijan ja havainnon kohteen suhde muuttunut - havainto vaikuttaa kohteen käyttäytymiseen; kohdetta ei voi irrottaa havainnosta. Päätelmiä: Laurikainen & co - todellisuudella on "irrationaalinen elementti" , ts. tietty tarkoitus, persoonallinen ohjaus, Jumalan suunnitelma. Mikä tämän näkemyksen heikko kohta? Ei mikään, jos Jumala määritellään irrationaaliseksi elementiksi. Mutta kuinka määritellään jokin elementti irrationaaliseksi, siis rationaalisen tulkinnan ulkopuolelle? Looginen ristiriita.
2. Tiedon sosiologia: tieto muodostuu tiedeyhteisön (tai minkä tahansa yhteisön) keskeisessä argumentaatiossa. Tässä mielessä kaikki tieto relatiivista. Tiedoksi nousee riittävän hyvin perusteltu hypoteesi tai teoria. Intersubjektiivisuus ja objektiivisuus kohtaavat, kun kaikki vastaväitteet ovat vaienneet - mutta koska hyvänsä voi joku esittää uuden vastaväitteen tai suhteuttaa vallitsevan kontekstin johonkin toiseen kontekstiin, ja keskustelu jatkuu. Käsitys todellisuudesta kelluu kommunikaation pinnalla.
3. Maailma lepää siis kommunikaation varassa. Tässä ei mitään dramaattista - niinhän on aina ollutkin. Käytännön sovellukset ovat hyviä argumentteja jonkin teorian puolesta, mutta ovatko ne sitä muuten kuin suhteessa joihinkin yhteisön (tai yksilön) tavoitteisiin? Teknologia - avaruusmatkailu, polttomoottori, ydinvoima etc.
4. Tiedon tuottamisen perusmalli: tutkijalla kommunikaatiosuhde sekä tutkimuksen kohteen että ympäröivän yhteisön kanssa. Tutkimuskohteen ominaislaatu (ihminen, eläin, molekyyli etc.) määrittyy sen kommunikaatiotavan kautta, jonka tutkija valitsee. Habermas: strateginen kommunikaatio / yhteisymmärrykseen tähtäävä kommunikaatio. Esimerkkinä psykologinen tieto, jonka epistemologinen kriteeri: yhteisymmärrys tutkijan ja tutkittavan välillä teorian relevanssista tai totuudenmukaisuudesta (Saurin väitöskirja 1990: The Production of Psychological Knowledge as Communicative Interaction).
5. Yhteiskunnallinen ulottuvuus: avoin kommunikaatio metaideologiana, joka sulkee sisäänsä kaikki poliittis-uskonnollis-kulttuuriset positiot ja traditiot. Mikä on tämän metaideologian arvojärjestelmä? Avoimuus ja vapaa argumentaatio, prosessi sinänsä. Tästä seuraavat ihmisoikeudet, ilmaisunvapaus, tasa-arvo, demokratia. Jos jokin poliittinen/kulttuurinen/uskonnollinen traditio ei salli tätä, sen tulevaisuus näyttää kyseenalaiselta