Intersubjektiivisuus
====================


Definition by Andrew Topper:

	" [Intersubjectivity is] a process of coordination of individual
	participation in joint socialcultural activity. "

Another definition:

	" How come that humans can create common understanding, so
	  that they can talk about the same thing?

	  Rather [than merely reflecting the environment], we have an
	  ability to adapt to the others' minds, somehow creating common
	  understanding. This approach is much more complicated, requiring a
	  special kind of mutuality."

Pekka Sauri:

	" Tiedon sosiologia: tieto muodostuu tiedeyhteisön (tai minkä tahansa
	  yhteisön) keskeisessä argumentaatiossa. Tässä mielessä kaikki tieto
	  on relatiivista. Tiedoksi nousee riittävän hyvin perusteltu hypoteesi
	  tai teoria. Intersubjektiivisuus ja objektiivisuus kohtaavat, kun
	  kaikki vastaväitteet ovat vaienneet - mutta koska hyvänsä voi joku
	  esittää uuden vastaväitteen tai suhteuttaa vallitsevan kontekstin
	  johonkin toiseen kontekstiin, ja keskustelu jatkuu. Käsitys
	  todellisuudesta kelluu kommunikaation pinnalla."


Intersubjektiivisuus ja realismi
================================

Ohjaako intersubjektiivinen asenne suhtautumista
skeptisismiin? Voiko intersubjektivisti olla realisti? Entä
antirealisti? (realismi=totuus on olemassa.)

Intersubjektiivisuus ja relativismi
===================================

Nähdäkseni intersubjektiivisuudesta seuraa maltillinen relativismi:
eri käsitteillä on eri ihmisille eri merkitys, mutta keskustelemalla
merkitykset lähentyvät. 

Intersubjektiivisuus, subjektiivisuus ja objektiivisuus
======================================================

Pekka Sauri näkee intersubjektiivisuuden ja objektiivisuuden
kohtaavan, kun kaikki vastaväitteet vaikenevat. Objektiivisuus on
kuitenkin mielestäni vielä vahvempaa (sanon sitä tässä vaikka
realistiseksi objektiivisuudeksi). Se, että kaikki ovat yhtä
mieltä, ei takaa objektiivisuutta. Onko objektiivisuus raja-arvo?
Voidaanko sitä saavuttaa? Tulisiko siihen edes pyrkiä?

Intersubjektiivisuus ja tieto-oppi
==================================

Goldman kirjoittaa tästä kirjassaan 'Epistemology and
Cognition'. Meilaan lisää myöhemmin.

Intersubjektiivisuus ja kieli
=============================

Intersubjektiivisuus on ensisijassa malli kielen merkityksien
muodostumisesta. Intersubjektiivisuus näkee kielen ensisijassa
kommunikointina. Ottaako intersubjektiivisuus kantaa kielelliseen
ajatteluun?

Voiko kieli olla pragmaattisella tasolla intersubjektiivinen, mutta
syntaktisella ja semanttisella tasolla looginen formalismi?

Intersubjektiivisuus ja logiikka
================================

Formaali logiikka on järjestelmä, joka kertoo, mitkä symbolirelaatiot
ovat ns. totuudensäilyttäviä. Logiikassa oletetaan tietyt kvanttorit
ja konnektiivit, joiden syntaktinen ja semanttinen merkitys ja
totuusarvo on riippumaton symboleista, joihin niillä operoidaan.

Logiikka on absoluuttista: esim. modus ponens
_on_ validi päätelmä riippumatta käyttökohteesta, -tilanteesta,
kulttuurista, ym. Intersubjektiivisuudessa taas on kyse
(pragmaattisten ) merkitysten neuvottelusta. Jos merkitykset
muuttuvat, voivatko relaatiot pysyä samoina? Kyllähän olennainen osa
käsitteen merkitystä on sen relaatio muihin käsitteisiin. Koskeeko
merkityksen neuvotteleminen myös kvanttoreita ja konnektiiveja? Miksi
ei koskisi?? Onko induktiivinen logiikkakin ristiriidassa
intersubjektiivisuuden kanssa?

Intersubjektiivisuus ja matematiikka
====================================

Perinteisesti matematiikka on nähty loogisena formalismina. Jos kieli
kuitenkin on aina intersubjektiivinen, täytyy myös matematiikan olla
sitä (sikäli kuin se ei ole vain yksittäisen ihmisen
ajatuksissa). Mitä tästä seuraa? Neuvotellaanko ykkösen merkitys
jokaisessa keskustelussa? 

Intersubjektiivisuus ja tieteellinen argumentaatio
==================================================

Jos pidetään logiikkaa hyvänä kielen mallina, saadaan tieteelliselle
argumentaatiolle yksinkertainen uskottavuuskriteeri (ainakin
syntaktisella ja semanttisella tasolla): tieteellinen argumentaatio on
pätevää, jos tehdyt johtopäätökset seuraavat loogisesti oletetuista
premisseistä. Yksi kriteerin sisäisistä ongelmista on tehtyjen
oletusten tunnistaminen. Kaikessa kielenkäytössä on monia
presuppositioita, joita ei tunnisteta (ei ole usein tarpeenkaan tunnistaa,
koska ne ovat usein kaikille yhteisiä). Tieteellisessä
argumentaatiossa kuitenkin presuppositioiden tunnistaminen on
elintärkeätä. Muuten jäädään jonkun paradigman vangiksi ja törmätään
väistämättä umpikujaan. Jo tämä tekee uskottavuuskriteerin
ongelmalliseksi. Vielä suurempi ongelma on se, että logiikka ei
vaikuta kovin hyvältä kielen mallilta.

Millainen sitten olisi intersubjektiivinen tieteellisen argumentaation
uskottavuus- tai oikeutuskriteeri (justification criterion)?
Sauri esitti eräänlaisen kriteerin (ks. alku). Edellyttääkö Sauri
vastaväitteiltä kriittisen keskustelun periaatteita (tai vastaavaa)?
Ilman niitä Saurin kriteeri ei ole uskottava, koska silloin
autoritatiivinen tiedeyhteisö, jossa yksi arvaa jotain ja muut
uskovat, saavuttaisi objektiivisuuden. Onko kriittisen kesustelun
periaate sitten riittävä?

Lisäksi asiaan liittyvät nähdäkseni myös sumea logiikka ja
konnektionismi. Timo on luvannut kommentoida näistä jotain.


Intersubjektiivisuus ja tieto-oppi
==================================

Goldman hahmottelee kirjassaan 'Epistemology and Cognition'
objektiiviset kriteerit tiedolle, oikeutukselle ja eräille muille
epistemologisille käsitteille. Lisäksi hän pitää tärkeänä
ns. relistista totuuskäsitettä, joka siis _ei ole_
epistemologinen. Tämä ei kuitenkaan ole ristiriidassa
intersubjektiivisen kielen tulkinnan kanssa. Goldmaninkin mukaan
kielen avulla vain ikäänkuin sovitetaan vaatteita todellisuuden ylle.
Toisaalta täytyy huomata, että Goldmanin kriteeritkin ovat vain
vaatteita. Kuitenkin hän puolustaa objektiivisuutta. Tästä aukeaa
varmaan mielenkiintoisia näkökohtia.

Goldmanin tiedon kriteeri:
S knows that p if and only if
	1) p is true
	2) S believes p
	3) S's belief that p results from a reliable belief-forming process.

Goldmanin oikeutuskriteeri:
S's believing p at t is justified if and only if
	1) S's believing p at t is permitted by a right system of
	   justification rules, and
	2) this permission is not undermined by S's cognitive state at t.