2. lokakuuta 2008
1. lokakuuta 2008
Polkupyörän kuljetus lähijunassa helpottumassa
HKL ja Helsingin joukkoliikennelautakunta esittivät syyskuussa, että
polkupyöriä saisi kuljettaa junassa myös ruuhka-aikaan ja että
"rangaistusmaksua" pyörän kuljettamisesta tulee alentaa. Nykyisellään
pyörästä pitää pulittaa 3,80 euroa oman matkan lisäksi. Ruuhka-aikaan
klo 7-9 ja 15-18 polkupyörän kuljettaminen lähijunissa on kielletty.
Sain juuri vastauksia ehdotuksen etenemisestä.
Asiaa
on käsitelty alustavasti YTV:ssä eilen. Seuraavaksi asia etenee
tariffiryhmään, sieltä liikenteen tulosyksikön johtoryhmään ja vielä
YTV:n hallituksen päätettäväksi. Tämä tapahtuu oletettavasti marras-
tai joulukuussa.
Jotain helpotuksia pyörän kuljettamisen
ehtoihin lienee luvassa. Uuden kaluston hankinnassa YTV ja VR ovat
ottamassa huomioon tarpeet polkupyörien kuljetukseen. Käytännössä se
tarkoittanee hiukan väljempiä eteisiä.
Esko Lius
1 kommenttia Tunnisteet: joukkoliikenne
30. syyskuuta 2008
Länsi-Helsingin tourné
Kiersin
pyöräteitä Haagasta Munkkiniemeen. Länsi- Helsingin pyöräilyolosuhteet
ovat hyvät, pyöräteitä ja puistoja riittää. Jos kantakaupungin
pyörätiet saataisiin samalle tasolle, voisi Helsingistä puhua jo aitona
pyöräilykaupunkina.
Katsotaan pari kohtaa tarkemmin. Haagan uusi kevyen liikenteen silta, hyvin toimii!
Ruskeasuon
risteysremontti - kymmenien miljoonien eurojen Molokin kita.
Ajoneuvoliikenteelle suurremontti on tarpeellinen, mutta se myös lisää
helsinkiläisten turhaa yksityisautoilua Länsi-Pohjois-Itä-suunnissa.
Tällä hetkellä risteyksen ylittäminen on pyörällä vaarallista.
Tyypillinen tietyömaiden ongelma - pyöräilijöiden oikeuksia ja
turvallisuutta ei huomioida asiallisesti.
Pikku-Huopalahti
on suunniteltu upeasti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoilla.
Alueen läpi kulkee raitiovaunulinja 10n lisäksi lukemattomia kauniita
ja hyväkuntoisia pyöräteitä. Bonuksena ovat vielä puutarhapalstat,
vesialueet ja lähimetsä. Mitä muuta hyvin suunniteltu lähiö tarvitsee?
Kun
Malmin lentokentän aluetta aletaan lähitulevaisuudessa rakentaa,
esikuvaksi on ehdottomasti otettava Pikku-Huopalahti. Alueen
kokonaissuunnittelusta aikoinaan vastanneen arkkitehdin näkemys siitä,
että jokaisen talon tulee olla erilainen on loistava! Pikku-Huopalahden
"Legolandiassa" on runsaasti mielikuvituksellisia, värikkäitä,
erikokoisia ja -korkuisia taloja, avoimia puistoja, merenrantaa,
sisäpihoja, vinoja rakenteita ja torneja. Hienoa!
Tukholmantien
liikenneruuhkat eivät ole Helsingin pahimpia, mutta ne havainnoivat
surullisesti espoolaisten liikkumista. Ruuhka-aikoina espoolaiset
oikaisevat (ja kaahaavat) Seurasaaren- ja Meilahdenteiden kautta, mikä
ainakin Meilahdentien osalta pitäisi olla kiellettyä. Helsingissä ja
Espoossa voisi ottaa käyttöön USAn suurten kaupunkien mallin, missä yli
3 henkilöä autossaan kyyditsevät kimppakyytiläiset saisivat ajaa
bussikaistoilla. Tämä voisi hillitä Espoon yleisintä
liikennöintimallia: 1 hlö /auto.
Meilahden Arboretum
on yksi Helsingin hienoimmista paikoista. Alueella on kymmeniä Suomessa
harvinaisia puu-, kukka- ja kasvilajeja. Lisäksi alue on uskomattoman
hiljainen. Lähellä asutusta ja liikenneväyliä sijaitsevassa
Arboretumissa toteutuu jokaisen kaupunkilaisen perusoikeus - voit
nauttia hiljaisuudesta ja kuulla lintujen laulavan!
Lisätietoja Miikan kampanjasta täällä.
Runkolukitusta ja sekasotkua
Kirjoitus julkaistiin alunperin Martti Tulenheimon blogissa 14.1.2008.
Lukittukin pyörä on helppo varastaa, ellei sitä ole kytketty rungostaan johonkin kiinteään. Tarvitaan siis pyörätelineitä. Maailma on pullollaan erilaisia telineitä – toiset parempia ja toiset huonompia. Tässä katsaus molempiin.
Hyvän pyörätelineen tunnistaa siitä, että pyörän saa siihen rungostaan kiinni. Helsingissä sellaisia on harmillisen vähän. Siksi pyöriä kiinnitetään milloin mihinkin: portaiden kaiteisiin, liikennemerkkeihin, valotolppiin, parkkimittareihin – minne vain, mihin pyörän saa lukittua rungostaan. Kuvan teline Berliinistä on kelpo esimerkki sekä hyvin suunnitellusta että oivallisesti sijoitetusta pyörätelineestä.
Huono pyöräteline on sellainen, johon pyörän saa kiinni vain renkaasta. Sellainen soveltuu vain lyhytaikaista pysäköintiä varten. Kuvassa näkyy Helsingin yleisin telinemalli. Varkaiden lisäksi tämänkaltaiset säilytystelineet houkuttelevat ilkivallantekijöitä rikkomaan pyörien vanteita vääntämällä ja potkimalla.
Kaikkien pyörätelineiden ei kuitenkaan tarvitse olla runkolukittavia. Lyhytpysäköintiin suunniteltu teline voi mainiosti olla kevytrakenteinen, kunhan se pitää pyörää tukevasti pystyssä ja on fiksusti sijoitettu. Esimerkiksi liikkeet voivat tarjota asiakkailleen telineitä, jotka tekevät lyhyen pysäköinnin helpoksi ja siten asioinnin mukavaksi.
Pyörän pysäköinti on myös taloudellista: 15 pyörää mahtuu tilaan, jonka yhden henkilöauton pysäköinti vaatii. Tämä edellyttää, että teline on hyvin suunniteltu. Muuten pyöräilijät lukitsevat pyöränsä miten sattuvat ja lopputulos on huono niin kaupunkikuvallisesti kuin pyörien ehjänä säilymisenkin kannalta.
Huomaavainen pyöräiljä pysäköi kulkuneuvonsa luonnollisesti niin, ettei se häiritse muita. Hyvä kaupunkisuunnittelu tukee tätä tiedostamalla myös polkupyörien pysäköintitarpeet.
2 kommenttia Tunnisteet: katusuunnittelu, pysäköinti, pyöräteline
27. syyskuuta 2008
Idea katusuunnitteluun Firenzestä
Käydessäni
Fizenzessä kiinnittyi huomioini yksinkertaiseen, mutta nerokkaaseen
katusuunnitteluideaan. Kaduilla, joissa oli kadunvarsipysäköintiä oli
jalkakäytävää levennetty suojatien kohdalla yhden pysäköidyn auton
verran. Tämä ei vienyt katutilasta yhtään parkkipaikkaa, eikä
kaventanut autokaistaakaan, mutta paransi merkittävästi
jalankulkijoiden näkyvyyttä ja näkemiä kadun ylityksessä. Jotta
autoilijat näkevät suojatietä ylittämään lähtevän jalankulkijan on
Suomessa autojen pysäköinti kielletty viittä metriä lähemmäs
suojateitä. Firenzen malli hyödynsi ahdasta katutilaa merkittävästi
tehokkaammin. Jalankulkijoiden turvallisuus ja tila kasvoi, ilman, että
autoliikenteen tilaan tai sujuvuuten mitenkään kajottiin.
Loistavan
idean käytännön toteutus oli Firenzessä erinomainen. Levennyksen
kohdalle oli asetettu penkki, jolloin risteyksestä muodostui
kaupunkitilaan miellyttävä miniminiaukio. Erityisesti pyöräilijän
mieltä lämmitti levennyksen kainaloon jätetty tila polkupyörien
pysäköinnille.
Ideaa voi mielestäni suoraan soveltaa Helsingissä
normaaleille keskustakaduille, jonka molemmilla puolilla on
kadunvarsipysäköintiä. Esimerkkinä tällaisesta kadunpätkästä voisi olla
vaikka Annankatu Bulevardista etelään. Ainoa vasta-argumentti
(toteutusmäärärahojen kroonisen puutteen ohella), jota voisin kuvitella
kuulevani on autojen vaatima kääntösäde risteyksissä. Jos kuitenkin
jäteautot ja muut suuretkin ajoneuvot onnistuvat Firenzessä kääntymään
tällaisen kulman ympäri, niin miksei se onnistuisi Helsingissäkin.
Kääntösäde risteyksessä voidaan myös säilyttää entisellään tuomalla
tätä jalkakäytävän levennystä vähän kauemmas kulmasta, jolloin
menetettäisiin yksi kadunvarsiparkkipaikka.
2 kommenttia Tunnisteet: katusuunnittelu, risteys, suojatie
25. syyskuuta 2008
Miksi autojen pysäköinti pyörätiellä sallitaan?
Pyöräteille pysäköinti koetaan todelliseksi riesaksi, joka merkittävästi heikentää pyöräilyoloja keskustassa. On tyypillistä, että mm. erilaiset tavarantoimittajat pysäköivät pyöräteille, vaikka vieressä olisi vapaa maksullinen parkkipaikka, pyörätieltä kun ei saa sakkoa, eikä tarvitse maksaa pysäköintimaksua.
Ongelma on löyhässä lainsäädännössä ja valvonnan resursseissa. Tilapäistä lievitystä tuomaan ja muutoksia vauhdittamaan voisimme kaupunkifillarin sidekick-projektina avata sivuston, jonne pyöräilijät saavat lähettää kännykuvia väärinpysäköidyistä ajoneuvoista. Samalla kun kuva ilmestyy sivustolle lähetetään tästä ystävällinen ilmoitus ajokin omistajalle (jos kuvassa näkyy ajoneuvon rekisterinumero, niin sen perusteellahan saa omistajan tiedot). Kuvan saa pois sivuilta, kun lähettää edes jonkinlaisen vastauksen meille.
Voi tosin olla, että tietosuojavaltuutetulla olisi asiassa huomautettavaa...
6 kommenttia Tunnisteet: pysäköinti
Muista noutaa voittosi!
Autottoman päivän arpajaisten voitot ovat noudettavissa
- Ylä-Malmin torilta pe 26.9.2008 klo 17-18 (torin keskellä olevan pitkän pyörätelineen Prisman puoleinen pääty)
- Vanhan ylioppilastalon edestä la 27.9.2008 klo 10-11 (Kolmen Sepän patsaalla, mikäli juuri siinä ei ole muuta happeningiä)
Jos et minua paikalta löydä, soita: 050-5907275.
Lisäohjeet ja voittotiedot blogikirjoituksessa Lopulliset voitot
Lunastamatta
jääneet voitot arvotaan uudelleen 6.10.2008, joten älä heitä vielä
arpaasi pois, vaan tule katsomaan voittaako se toisella kierroksella!
ESKO LIUS
0 kommenttia Tunnisteet: arpajaiset, autoton päivä
Maalia vai merkintämassaa?
Kirjoitus julkaistiin alunperin Martti Tulenheimon blogissa 6.1.2008.
Vasemmanpuoleinen pyöräilymerkki on maalattu kadun pintaan vesiohenteisella maalilla ja se on kulunut ajan myötä lähes näkymättömäksi. Oikeanpuoleinen merkki on tehty merkintämassalla, joka kestää paremmin kulutusta ja näkyy selvemmin kuin maali. Massaa käytetään mm. suojatie-, nopeusrajoitus- ja kaistamerkintöihin.
Merkintämassa on luonnollisesti kalliimpaa kuin maali. Pitkäkestoisuutensa ansiosta massa maksaa kuitenkin pitkällä aikavälillä itsensä takaisin. Merkintämassa on jopa 30 kertaa asfalttia kestävämpää.
Kaistamerkinnöistä ei voida tinkiä kustannussyistä. Maalin käyttämisestä pyöräväylien merkintään on luovuttava ja niiden merkinään on sovellettava samoja kriteerejä kuin autoväylienkin merkintään.
2 kommenttia Tunnisteet: merkintä, pyörätie pyörakaista
23. syyskuuta 2008
HS mielipide 20.9.
Pyöräilijät rohkeammin autokaistoille
Julkaistu: 20.9.2008
Raili Raita-Ruponen kyseli (HS 16. 9.), mistä pyöräonnettomuudet johtuvat.
Pyöräonnettomuudet
johtuvat pääasiassa autoilijoiden piittaamattomuudesta niin
liikennesääntöjä kuin pyöräilijöitäkin kohtaan ja siitä, ettei
väistämissääntöjä tunneta.
Tilastoiduista henkilövahinkoja
aiheuttaneista onnettomuuksista 70 prosenttia sattui risteyksissä ja 60
prosenttia pyörätien ja autotien risteyksessä. Helsingissä noin 1 600
ihmistä vuodessa käyttää terveydenhuoltopalveluja pyöräonnettomuuksien
vuoksi. Kuolemaan johtavista onnettomuuksista 80 prosenttia tapahtui
autoilijan ja pyöräilijän välillä. 19 prosenttia kuolemaan johtavista
onnettomuuksista sattuu pyöräsuojatiellä. Pyöräilijä on se, joka kuolee.
Nykyiseen
liikennekulttuuriin kuuluu, että heikompi väistää autoa oman
turvallisuutensa vuoksi. Liikennesääntöjä ja -järjestystä on uudistettu
autoilijoiden eduksi selittäen muutoksen tarvetta pyöräilijöiden
turvallisuudella. Seurauksena autoilijat ovat yhä piittaamattomampia
pyöräilijöitä kohtaan.
Yleisin vaaratilanne syntyy siitä, ettei
autoilija väistä pyöräilijää kääntyessään oikealle. Liikennesääntöjen
mukaan autoilija on kääntyessään aina väistämisvelvollinen. Tilastojen
mukaan yksi pahimmista pyöräonnettomuuspaikoista Helsingissä on
Nordenskiöldinkadun ja Urheilukadun risteys. Miksi poliisit eivät valvo
vaarallisiksi todetuissa risteyksissä? Pyöräilijöiden keilaamisen on
loputtava. Turvallisuutta on parannettava liikennevalvontaa lisäämällä
ja nopeusrajoituksia laskemalla. Voisiko oikeanpuoleisia kaistoja
merkitä pyörän kuvilla? Etenkin busseilla on tapana ajaa hyvin läheltä
ikään kuin osoittaen, että pyöräilijä on väärässä paikassa.
Vaikka
asiaan liittyy hurjia riskejä, pyöräilijöiden tulisi ajaa rohkeammin
autokaistoilla. Tutkimuksissa on nimittäin todettu, että yksittäisen
pyöräilijän törmäysriski auton kanssa pienenee jopa puoleen
pyöräilijämäärän kasvaessa voimakkaasti. Autoilijat osaavat tällöin
ottaa pyöräilijät paremmin huomioon.
Pyöräilijän unelma ei ole
kaupunki täynnä pyöräteitä, vaan kaupunki, jossa on turvallista ja
miellyttävää ajaa pyörällä, vaikka siellä ei olisi ainuttakaan
pyörätietä.
RIIKKA HENTTONEN
Helsingin Vihreiden pyöräilytyöryhmän jäsen
Helsinki
Parannusehdotukset työn alle
Kaupunkifillari on antanut lupauksen, että kaikki interaktiiviseen palautekanavaan
tulevat tulevat ehdotukset toimitetaan säännölisin väliajoin
pääkaupunkiseudun kaupunkien virkamiehille. Ensimmäiseen
toimituskertaan odotamme vielä hieman lisää ideasatoa, mutta
odotellessa emme lepää laakereillamme.
Poimimme ehdotusten
kärkipäästä neljä kappaletta, joihin kaivamme asiasta vastaavan
viraston virallisen tämänhetkisen kannan. Sinänsä aivan oivallisen
osuva pyöräteiden yhtenäisyyttä korostava ehdotus jätettiin tämän
selvityskierroksen ulkopuolelle, koska se on jo niin laaja-alainen,
että virkamiehet saattaisivat pelästyä, jos sellaista empimättä menee
kysymään. Sitten kun viralliset kannat ovat selvillä voimme alkaa
yhdessä miettimään, että mistä päästä asiaa voidaan ruveta parantamaan.
1. Pyöräilykaista Hämeentielle Kurvista Hakaniemeen
Haemme
vastausta siihen, miksi uusimmassa Helsingin pyöräreittiverkoston
päivityksessä ei vieläkään saatu Hämeentietä mukaan, vaan ainoastaan
pyöräilijöille annettiin lohdutuspalkintona lupaus parantaa Kauppatorin
Katajanokan puoleisen kulman pyöräilyjärjestelyitä
Asiaa hoitaa: Martti Tulenheimo
2. Reunakorokkeet pois suojateiden kohdalta
Mitkä
ohjeistukset ohjaavat reunakivien laittoa, millä niitä perustellaan,
kuka vastaa, jos alunperin matala reunakivi on muuttunut kadun painuman
myötä korkeaksi. Entä jos reunakivi on hyvin matala reunastaan vain
2cm, mutta kuitenkin niin jyrkkä, että pyörä siihen töksähtää.
Reunakivettömyys auttaisi rullatuoleilla ja lastenrattailla liikkuvia
ja joskus ihan täysijälkaisiakin. Entäs sokeat ja sadevedet.
Asiaa hoitaa: Reima Karhila
3. Pyöräteiden viitoitus
Ai
mihin tämä tie katosikaan?? Paljonko maksaa viittojen ylläpito, kenen
budjettiin tarvitaan lisärahoja tätä varten? Vai voisiko viitoitusta
parantaa nykyresursseillakin, jos siihen vain panostettaisiin?
Asiaa hoitaa: Esko Lius
4. Nappiliikennevalojen lyhyt oppimäärä
Kolme
eri nappivaloja koskevaa ehdotusta kiilaavat yhteisäänillään aivan
ehdotusten kärkipäähän. Selvitämme, mistä liikenteenohjauksen
filosofisesta suuntauksesta juontavat juurensa joskus aivan
käsittämättömästi sijoitellut ja väärin toimivat, matkaa hidastavat,
maailman kuuluistat, iki-ihanat NAPPIVALOT?
Asiaa hoitaa: Antti Poikola
Kustakin ehdotuksesta julkaistaan "syväluotaava" artikkeli blogissa jahka vastaukset on saatu.
0 kommenttia Tunnisteet: Hämeentie, nappiliikennevalot, palautejärjestelmä, pyöräkaista, reunakorokkeet, viitoitus